3 tarinaa rakkaudesta: koronaromanssi ja 2 salamarakkautta
lauantai 5 helmikuu 2022
Pitkästä aikaan kolme niin romanttista ja koskettavaa tositarinaa.
Tiedätkös, kuka hän on?
Mies, joka ajoi 20 tuntia nähdäkseen rakkaansa ensimmäistä kertaa.
Mies, joka ei inissyt, että matka on liian pitkä, vaan antoi palaa.
Olitko koukuissa Dallasiin?
Dallasista tuttu “Bobby”, Patrick Duffy ja Matlockin Linda Purl rakastuivat netissä.
4 kuukauden ajan he puhuivat joka päivä, pari kolme tuntia päivässä. Videopuheluita. Siinä oppii tuntemaan toisen, aivan kuin olisi ollut treffeillä, kun juttelee useamman kerran. Siinä huomaa myös, onko ihan oikeasti jotain yhteistä toisen kanssa, tuleeko juttuun, löytyykö aiheita… teeskenteleekö toinen vai onko hän oma itsensä. Aivan kuin treffeillä on piiiitkä hiljaisuus, kun ei keksi puhuttavaa. Tai jos toinen on kiinnostunut enemmän älypuhelimestaan kuin treffikumppanista.
Korona rajoituksia purettiin ja Duffy ja Purl halusivat nähdä viimein toisensa. Ensimmäiseksi Duffy kysäisi herrasmiehenä, saisiko hän suudella Purlia kaikkien pitkien kuukausien jälkeen. Siitä lähtien he ovat olleet yhdessä kuin paita ja peppu.
Rakkaus yllättää. Tulee ihan puskista. Duffyn ensimmäinen vaimo Carlyn Rosser menehtyi syöpään 2017. 22-vuotiaana Duffy oli ihastunut 32-vuotiaaseen balettitanssijaan, joka oli kaunein nainen, jonka hän oli koskaan nähnyt. Purl on ollut sitä vastoin naimisissa jo peräti 4 kertaa. Viides kerta toden sanoo. Rakkaus on lahja ja sen onnen sekä ilon suo myös tälle parille.
Kun savolainen ja pohjalainen rakastuivat toisiinsa…
rakkaus roihahtikin kuin tuli.
Oliko kohtalolla sormensa pelissä?
Jorma Hynninen ja Johanna Tuomi. Molemmat oopperalaulajia. Jorma Hynnisen vaimo oli kuollut ja Hynninen oli vähitellen tottunut uuteen elämänvaiheeseen.
“Juuri kun Jorma Hynninen oli tullut sinuiksi poikamiespäiviensä kanssa, tapahtui jotain yllättävää. Hän kuuli radiosta tutun äänen 30 vuoden takaa. Jorman kollega, sopraano Johanna Tuomi oli vieraana Yleisradion Näistä levyistä en luovu -ohjelmassa, jonka juonsi toimittaja Anu Jaantila. Yksi Johannan ohjelmaan valitsemista kappaleista oli Jorman laulama aaria Vedrò, mentr’io sospiro oopperasta Figaron häät.
Ohjelman kuullut Jorma otti Johannaan yhteyttä. Molemmat ovat sitä mieltä, että kyseessä oli johdatus.
”Ihmettelin, kun varapuhelimeni soi työpöytäni laatikossa. Jostain syystä puhelin, jota en koskaan pitänyt päällä, kilahti. Soittaja oli Jorma.””
Ensimmäisillä treffeillä Hynninen ja Tuomi tapasivat Kalastajatorpan rantakahvilassa, Helsingissä huhtikuussa 2018. Vain tunnin rupattelun jälkeen (mieti sitä) Jorma Hynninen otti Johanna Tuomea kädestä ja kysyi muina miehinä: ”Sanoin, että eiköhän meidän kannattaisi jatkaa elämää yhdessä. Johanna oli kanssani samaa mieltä.”
Aika nopeasti Johanna Tuomi muutti Jorma Hynnisen entisöimään kansakouluun Leppävirralle. Kahden kuukauden kuluttua ensitapaamisesta he menivät jo naimisiin.
Heidän kuvansa häistä on mahtava.
Näin suudellaan oikein kunnolla.
Aimo muiskaus latauksella, koko sydämestä.
Musiikki, liikunta ja yhteinen arki yhdistävät Hynnistä ja Tuomea. Sekä että antaa rakkaudella mahdollisuuden ja uskaltaa heittäytyä.
Jenni ja Tumppi - kaikki alkoi salamarakkaudesta.
Vaikka Jennin kaveri sanoikin ensikohtaamisella “Suksi kuuseen” Tumpille mikkeliläisessä yökerhossa 2003. Pari viikkoa ensitapaamisesta Jenni ja Tumppi suuntasivat jo yhdessä lomalle Kanariansaarille. Tumppi kertoi sairastavansa sokeritautia. Jenni oli vasta 22-vuotias, kun hän alkoi Tumpin omaishoitajaksi. 5 vuoden ajan Tumppi tarvitsi dialyysiä kotona, myös häiden jälkeen. Jenni kosi romanttisesti Tumppia karkauspäivänä 2008 ja seuraavana vuonna he menivät keväällä naimisiin. Hyviäkin jaksoja oli, kun Tumppi sai uuden munuaisen ja he pystyivät elämään melkein normaalia elämään. Pari matkusti myös häämatkalle Floridaan.
Myöhemmin Tumppi sai aivoinfarktin 2014, puheen ja kävelyn kanssa oli ongelmia. Molemmat jalat amputoitiin. Jenni sanoo suoraan, kuinka onnekkaita he kuitenkin olivat.
Jenni mursi nilkkansa 2020, jalkaan laitettiin kipsi ja Tumppi sai paikan terveyskeskuksesta.
“"Tumppi menehtyi huhtikuussa ja minulla alkoi siis uusi ja erilainen elämä yksin”, Jenni kirjoittaa.
Päätämme soitella. Jenni kertoo kevään olleen kova. Huhtikuun loppupuolella Tumppi sai sydänkohtauksen ja joutui taas sairaalaan.
– Lääkäri sanoi, että hän elää kahdesta tunnista muutamaan päivään, mutta en saanut lupaa mennä katsomaan Tumppia koronan vuoksi. Syyksi kerrottiin, ettei virallista saattohoitopäätöstä ole tehty.
Tumppi päätettiin siirtää terveyskeskukseen, mutta Jenni halusi miehensä kotiin.
– Sanoin, että kotiin hän haluaa kuolla, ja niin Tumppi tuli kotiin kuolemaa edeltävänä päivänä, tiistaina. Hän oli todella pirteä ja oli sitä mieltä, että ratkaisu oli oikea, Jenni kertoo. Keskiviikkona 22. huhtikuuta 2020 Tumppi nukkui pois kotonaan Kajaanissa.”
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/a29be9ff-9835-4c31-8a69-84132feb7322
https://www.is.fi/viihde/art-2000006036628.html
https://seura.fi/viihde/julkkikset/jorma-hynninen-johanna-tuomi-vihille-kun-salamarakkaus-yllatti/
https://yle.fi/uutiset/3-11587858
Lähettäjä Toimitus - 3512 kertaa luettu
Edelliset kirjotukset
Yllätysmatka 4
Aamiaista syödessä kuulimme radiosta, että Posiolla karhu oli hyökännyt hirvimetsällä olleen metsästäjän kimppuun ja tämä oli joutunut sairaalaan. Oho, siis jossain täällä lähellä. Mitäs meni karhua ärsyttämään, olisi perääntynyt hitaasti kuten kuuluu tehdä. Karhulla saattoi olla pennut lähellä? Ehkä se puolusti lapsiaan, kuten kunnon äiti ainakin? Karhuilla on omat reviirit, kuten kaikilla eläimillä, niin meilläkin. Jossain päin jenkkilää saa ampua ihmisenkin, jos tulee toisen tontille ilmoittamatta, eikä saa mitään sanktioita. Kyllä karhullakin pitää olla oikeus puolustaa reviiriään ja pentujaan.
Siinä suuri valkoinen metsästäjä koki, miltä saaliista tuntuu, kun useat ihmiset ja aseet ajavat sitä takaa. Sitä paitsi ihminen on liian ylivoimainen ampuma aseen kanssa. Lihaa saa helpommin K-kaupan Väiskiltä tai kauppahallista. Oikeastaan metsään saisi ottaa mukaan vain kameran, retkeily varusteet, marjojen ja sienten poiminta välineet. Metsuri voi mennä sahan kanssa, mutta ei saa tehdä avohakkuuta, sillä siinä menee monen metsästä elävän lajin koti ja elämän jatkamisen edellytys kymmeniksi kenties jopa sadoiksi vuosiksi. Mirkku oli luonnonsuojelija henkeen ja vereen. Tähän ei kannattanut sanoa mitään vastaan, muistin vanhastaan, että iso riita, siitä vain syntyy. Enkä halunnut aloittaa mitään riitaa, etenkään nyt kun olimme päässeet lähemmäksi toisiamme illalla.
Pahimman kiukun puuskan laannuttua. Kysäisin moneltako se tapaaminen, olikaan? Ihan kohta tuolla keskustan kaupan edessä, jonka ohi tultiin eilen. Eikä matka sinne ole pitkä. Hyvin ehditään. Uskaltaako sinne metsään edes mennä? Voi olla, että se mesikämmen on jo kokenut kohtalonsa? Pianhan se kuullaan oppaalta. Hänellä luulisi olevan tietoa paikallisista asioista? Sattuihan tuo tässä lähellä.
jatkuu
Yllätysmatka 3
Herätessä en hetkeen tajunnut missä olin, sänky tuntui liikkuvan ja kuului kummaa kolketta. Niinpä sitä oltiin junassa matkalla pohjoiseen eksän kanssa, tutkimaan hänelle tipahtanutta yllätysperintö metsää, unesta tokkurainen ajattelu elin viestitti. Mirkku kömpi yläpetiltä ja kaivoi repusta termarin ja pari sämpylää. Tässä vähän aamupalaa, mutta kahvi on jo haaleaa. Ei se haitannut, sillä oli mukava syödä aamupala pitkästä aikaa yhdessä.
Auton haku sujui jouhevasti ja pian olimme matkalla kohti Kemijärveä, mistä matka jatkuisi eväiden haun jälkeen kohti Kuusamoa. Miten ajattelit löytää perintö metsäsi? No pitää olla kiinteistötunnus ja otin yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, josta tulee joku opastamaan meidät huomenissa oikeaan paikkaan. Olen sopinut yhdistyksen asioiden hoitajan kanssa treffit Posiolle. Posiolla myös majoitumme mukavaan mökkiin. Toivottavasti ilmat suosivat meitä. Mökki oli varsin vaatimaton nimitys upealle hirsihuvilalle, jossa oli kaikki nykyajan mukavuudet.
Ravittua itsemme, lepäilimme mukavilla tuoleilla. Et ole tainnut löytää ketään vierellesi, kun pyysit minut apuun? Eipä ole tullut ketään sellaista, jonka kanssa voisi ajatella mennä yhteen. Sama juttu. Olen kyllä treffailut muutamia, mutta jotenkin olen mielessäni verrannut heitä sinuun, eikä se ole oikein heitä kohtaan. Kyllä tämä yksin olokin ihan hyvä juttu on, eipä tarvitse selitellä kenellekään mitään tekemisistään. Tosin kyllä tämä viime aikoina on alkanut ottamaan päähän. Ihminen kaipaa kuitenkin kumppania, ollaanhan suurimmaksi osaksi sosiaalisia lauma eläimiä.
Radiosta, alkoi juuri silloin kuulua Britan, laulamana mua lemmitkö vielä oi Kustaa, onko rakkautes ruostumaton. Molemmat purskahdimme nauruun. Joo, o täytyy tunnustaa, että aika ajoin olen sinua kaivannut. Eihän meillä ollut oikeastaan mitään ylipääsemättömiä riitoja. Taidettiin lopulta vain kyllästyä naamoihimme, samoihin rutiineihin ja lapsiakaan ei tullut. Sama täällä Mirkku puuskahti, on se kumma juttu. Oltiinkohan liian hätäisiä eron suhteen? Tiedä häntä oltiinko? Näihin kummankin mieltä askarruttaviin mietteisiin vaivuimme loppu illaksi.
jatkuu
Yllätysmatka 2
Matkaan lähtö ilta koitti ja niinpä tilasin matalan kuten meillä taksia kutsuttiin joskus 60-70 luvulla. Tuumin, että onkohan takseille nykyisin uusia nimityksiä? Lunttilappu jäi tietysti kotiin, mutta muistin sentään vaunun numeron ja mielestäni myös hytin numeron. Soittaa en kehdannut, vaan luotin muistiini. Ähelsin pitkin makuuvaunun kapeaa käytävää, jossa mahduin hädin tuskin kulkemaan kassien kanssa.
Koputin ja oven avasi ihan outo ihminen, jolta pyytelin anteeksi. Samalla avautui viereinen ovi ja Mirkku sihahti tuu pois sieltä ihmisiä häiritsemästä. Sorry muistin hytin numeron väärin. Etkö ottanut tietoja ylös? Otin, mutta lappu unohtui kämpille. Olisit soittanut ja kysynyt. En viitsinyt häiritä, jos vaikka olisit ollut nukkumassa. Et sinä nukkumisestani ole ennenkään paljoa piitannut, aina olit vonkaamassa öisin. Ei silti olihan se mukavaa usein, muttei aina, kun olin väsynyt. Vanhemmiten tulee kuulemma viisaammaksi, eikä hormoonit hyrrää entiseen malliin. Siitä puheen ollen. Mitä jos vähän verestettäisiin vanhoja mukavia muistoja? Hemmetti sun kanssasi mee ny maate senkin vanha irstas pukki tuohon ala punkalle ja sassiin. Sinä olet tällä reissulla vain ja ainoastaan antamassa tietoa ja neuvoja metsä asioissa, ettäs tiedät. Asia vilpitön, mutta on kuitenkin mukava nähdä sinua äkäpussia taas. Kai sitä sentään halia saa, kun ei olla pitkään aikaan nähty? No äkkiä sitten minä olen väsynyt. Tuntui mukavalta halata pitkästä aikaa. Oli kuin emme olisi ikinä erossa olleetkaan. Aamulla lähdetään Rovaniemeltä ja ajetaan Kemijärven kautta kohti Kuusamoa ja Posiota. Kemijärvellä pitää käydä kaupassa ostamassa muonat 4 päiväksi. Mirkku selvitti aamun ohjelmaa. Nukahdin vissiin melkein heti, päästyäni vaakasuoraan asentoon.
jatkuu