Rakkausvisa 2
sunnuntai 3 huhtikuu 2022
1.
Vaimoni lähetti minulle viestin Facebookissa. Hän oli nähnyt unta, että olen hänen tuleva aviomiehensä. Ensin ajattelin, onko tämä vitsi.
D Maikki Hopia Lavikainen ja Timo Lavikainen
Onko sinulle käynyt näin? Saamasi viesti aivan puskasta voi tuntua hassulle. Enkä tarkoita mitään huijausviestejä. Uteliaana ihmisenä päätät ottaa selvää, mistä on kyse.
Näin kävi Timo Lavikaiselle, kun Maikki Hopia lähetti hänelle viestinsä Facebookissa. Pientä viestittelyä ja puhelinsoitto, joka jännitti. Söpöä, miten puhelinsoitto voi jännittää enemmän kuin live-esiintyminen.
21.3. 2022 he viettivät jo kahdeksatta hääpäivää. Nykyään perhe näyttää olevan Timo Lavikaisen elämän kantava voima ja perusta: perhe ja tavallinen kotielämä, perusarki 3 lapsen kanssa Nurmijärvellä.
2.
Pyysin häntä treffeille ensimmäisen kerran 1959. Hän kertoi, että miettii asiaa. 60 vuotta myöhemmin, haloo, hidas hämäläinen, hän ilmoittikin, että hän haluaa lähteä kanssani ulos.
F Pirkko Mannola ja Görän Stubb
“”Tähän huusholliin en enää miestä huoli”, sanoi Pirkko.
”Paras tapa pilata hyvä suhde on muuttaa yhteen”, totesi Göran.
”Mannola resident, butler of the house speaking”, Göran lausuu.”
“Suosittelen kaikille vanhempana rakastumista. Toivottavasti annamme uskoa ja toivoa ikäisillemme, jotka haluaisivat löytää parin. Kannattaa olla peloton ja tehdä rohkeita ratkaisuja.” Pirkko Mannola
Ja kuinkas kävikään?
Miten vielä 60 vuoden jälkeen Göran Stubb muistaakin pyyntäneensä Pirkko Mannolaa treffeille? Vuonna 1959 Mannola lienee tehneen häneen syvän vaikutuksen. Göran Stubb kutsui Pirkko Mannolan kynttiläillalliselle, jossa oli alku- pää- sekä jälkiruuat. Selvä vinkkaus miehille ;)
Oliko otollinen aika, jolloin palaset loksahtivat kohdalleen? Jalat lähtikin molemmilta alta kokonaan. Kihlasormukset vaihdettiin karkauspäivänä 2016. Kumpikahan ehti ensin kosia? He asuvat avoliitossa ja muuttivat yhteen jo syksyllä 2016. Yhteinen arki sujuu helposti.
3.
Fanitin tulevaa kumppaniani ja menin shokkiin, kun hän tulikin perheen keittiöön.
A Konsta ja Aami Hietanen
Salkkareista tuttu muusikko, näyttelijä, myös aiemmin jalkapalloilija FC Lahdessa ja suurperheen isä Konsta Hietanen voitti myös Tähdet tähdet-laulukilpailun. Mieshän on tuttu Poika ja ilves-elokuvasta. Aami Hietanen on hänen nuoruudenrakkautensa, kotiäiti, joka kirjoittaa Tohinatalo-blogia ja hän julkaisi kirjan.
Teinirakkaus on kestänyt 20 vuotta, niin ylä- kuin alamäissä. 5 lasta 3-14, joista vanhimmalla Veetu Hietasella, 14, on jo rooli Etsivätoimisto Henkka ja Kivimutka-elokuvassa. He molemmat näyttävät tykkäävän lapsista, Konsta Hietanen harjoitteli lastenhoitoa jo seurustellessa Aamin kanssa. Huusholli, jossa ei harrasteta digilaitteita. 10- ja 12-vuotiaat pojat kuulemma rakensivat terassin ja yhden huoneen kesällä 2019.
4.
Tapasin tulevan puolisoni Linnan juhlissa 2007, hän oli siellä kadettina. Kohtasimme uudelleen 2009 ja silloin kipinöi.
B Jaana Pelkonen ja Niko Aho
Minuutin kohtaaminen Linnan juhlissa 2007 tanssin pyörteissä, joka myös ikuistettiin kuvaan. Pieni hetki voi muuttaa maailmasi. Tiet kohtasivat uudelleen helsinkiläisessä baarissa muutama vuosi myöhemmin. Tuntuuko tutulta?
Niko Aho on haalarityyppi, lentäjä. Jo toinen lahtelainen, jolla on karjalaistausta eli Jaana Pelkonen. He menivät kihloihin 6.12. 2012 ja heillä on pieni tytär. Silloin on myös Nikon nimipäivä. Niko Aho on ollut vähemmän julkisuudessa.
5.
Vietimme juhannusta Riihimäellä 1990, aamulla lainasin hänelle autoni. Parin viikon kuluttua tapasimme uudelleen baarissa Riihimäellä ja hän on yhä oma kultani.
G Jukka ja Sari Jalonen
Luotatko toiseen ihmiseen jo ensitapaamisella niin paljon, että annat hänelle auton käyttöösi? Jukka ja Sari Jalosen tapauksessa on kyse rakkaudesta ensisilmäyksellä. Ja sillä tiellä ollaan vieläkin, 32 vuotta yhdessä, naimisiin he menivät 1992.
“– Olit sellainen rauhallinen, et hössöttänyt mistään. Se oli hyvä. Touhotus ja vouhotus eivät olisi sopineet minulle lainkaan, Jukka Jalonen jatkaa.”
He ovat eläneet jääkiekon ehdoilla 30 vuotta. Maat ja seurat ovat vaihtuneet, Sari on pysynyt Jukan rinnalla.
6.
Olen tangokuningatar. Hän osti minulta taulun 2018, kuinkas kävikään, hän ihastui samalla minuun. Asun Tervakoskella ja hän Vantaalla.
E Saija Varjus ja Keijo Sylander
Saija Varjus kruunattiin Tangokuningattareksi 1996, vain kaksi vuotta myöhemmin hänellä todettiin ms-tauti, 33-vuotiaana. Aluksi Varjus vielä kävi keikoilla, levytti ja työskenteli musiikin- ja kuvataiteen opettajana. Vuodesta 2009 lähtien hän ollut työkyvyttömyyseläkkeellä.
Keijo Sylander on duunari, vantaalainen sähkömies, joka rakastaa Saija Varjusta ihmisenä eikä julkkiksena. Sylander auttaa Varjusta ruuanlaitossa ja kuntoutuksessa. He menivät kihloihin 2019, pari suunnittelee häitä.
7.
Olin saunomassa, kun hän tuli. Vielä laskettelupuku päällä (alun perin hän oli menossa laskettelemaan Muurlaan, tosin hän tuli suoraan luokseni) hän ihmetteli sisällä, missä mahdoin olla. Tulin saunasta ja hän meni myös kylpemään. Myöhemmin joimme saunakahvit. Hän kumartui ja sanoi ne maagiset sanat “Rakastan sua”. Vaihdoimme kihlat kuukauden seurustelun jälkeen.
C Aatos ja Lilja Tapala
Toinen pari, jolla ei ole yhteistä kotia ja hyvin näyttää toimivan. Liljaa kertoo suhteen salaisuuden olevan siinä, että he asuvat kahdessa eri paikassa.
“”Jokainen ihminen tarvitsee omaa aikaa. Vähemmän tulisi avioeroja, jos ihmiset tohtisivat olla esimerkiksi kesämökillä vuoroviikoin. Sitten alkaisi jo odottaa, koska toinen tulee.”
Aatoksen asunto on Raisiossa, josta on Naantaliin muutama kilometri. Suhteen alussa tilanne oli toinen, kun Aatos asui Helsingissä ja ajoi kaksi kertaa viikossa Naantaliin Liljan luo.
”Ennen kun meni päreet, oli 185 kilometriä mustaa viivaa edessä. Nyt matkaa on vain kahdeksan ja puoli kilometriä”, Aatos heittää.”
Temperamenttinen pari, räiskyvä suhde, jossa tunteet leiskuvat.
Oletkos käväissyt Lilja Tapalan Cafe Antoniuksessa?
Jokainen rakkaustarina on omannäköisensä, mehän olemme kaikki ainutlaatuisia.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/ce1b4bd0-1b66-44da-804a-39b0fa25f570
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/pirkko-mannola-ja-goran-stubb-todistavat-etta-vanhemmallakin-ialla-voi-rakastua-tulisesti-jalat-lahtivat-molemmilta-alta-saman-tien/
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/seura-avoliitto-vahvisti-pirkko-mannolan-ja-goran-stubbin-rakkautta-pirkko-ihana-nainen
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/konsta-ja-aami-hietasen-teinisuhteena-alkanut-rakkaus-on-kestanyt-20-vuotta-nyt-heidan-viidesta-lapsestaan-vanhin-on-leffatahti
https://tohinatalo.com/alku/
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/konsta-hietanen
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/linnan-juhlista-se-kaikki-alkoi-jaana-pelkonen-julkaisi-koskettavan-kuvan
https://gaalanainen.vaikuttajamedia.fi/tag/konsta-hietanen/
https://www.is.fi/viihde/art-2000008700806.html
https://www.seiska.fi/Uutiset/Rakkaus-kukoistaa-Saija-Varjus-avoliitosta-Keijo-rakkaansa-kanssa-Siita-on-keskusteltu
https://www.seiska.fi/Uutiset/Saija-Varjus-paljastaa-haasuunnitelmansa-Naimisiin-Keijo-rakkaan-60-vuotispaivana/1148550
http://www.cafeantonius.fi/
https://seura.fi/viihde/julkkikset/aatos-tapalan-ja-lilja-puolison-raiskyva-rakkaus-valilla-kuuluu-kadulle-asti-meikalaisen-huuto/
Lähettäjä Toimitus - 3319 kertaa luettu
Edelliset kirjotukset
Muistojen raunioilla 4
Säikähdin päällekäyvää kysymystäni heti ja ajattelin, että tuliko munittua koko juttu. Jaa, että oikein pullakahvit meinaat tarjota. Lämpimien ajatusten kohde, virkkoi ja hymyili kujeilevasti. Olin havaitsevani lämpöä silmien tuikkeessa. Niin olisi kiva tutustua naapuriin, kun kerran samalla tiellä asutaan, selitin naama punaisena. No, mikäs siinä, voidaan tosiaan rupatella kahvin ja nisun äärellä ja samalla tulee tutustuttua naapuriin. Sopisiko siinä kuuden maissa? Toki se on ihan hyvä aika. Sinähän tiedät missä asun. No en oikeastaan, mutta talon tiedän. No, ovi on siinä tien puolella ja ovessa lukee Pettersson.
Romanttiset kitarat ja hiljaiset rummut päristelivät mantelitumakkeessa, vai mikä se aivoissa olevan mielihyvä keskuksen nimi olikaan? No, se oli herttisen yhdentekevää, treffit olivat tosiasia. Eihän tässä tarvittu autoa tai kitaraa, että sai naisen treffeille, pohdin, sen kun suunsa aukaisi ja kysyi reilusti. Olin oikein ylpeä itsestäni.
Töissä ihmettelivät, että mistäs nyt tuuli puhaltelee, kun nuori mies suorastaan liitelee pitkin varaston käytäviä. En paljastanut mitään, mutta kyllä kaikki tuntui mukavalta, jopa työ, jota en niinkään rakastanut. Ruokkiksella muistin, että eihän minulla ole kotona oikeastaan mitään aineksia mitä kahvittelussa tarvitaan. Pikku paniikki iski välittömästi. Mietin mitä meillä kotona oli aikoinaan toimittu, kun tuli vieraita. Listasin tarvittavat ostettavat tavarat ja mietin, että kyllä tämä tästä suttaantuu. Aikaa oli tarpeeksi hakea tarjottavat, vaikka jostain kaupungin herkku puodista. Loppu päivä meni kelloa vilkuillessa, ikään kuin jäitä poltellessa, eli tosi etana vauhdilla.
Muistojen raunioilla 3
Vaikka kuinka pihistelin, tuntui etten saavuta ikinä tarvittavaa rahasummaa, auton ostoon ja naisen valloitus jää haaveeksi. Aloin nimittäin jo pikkuhiljaa kyllästyä alituiseen pihistelyyn ja persaukisena olemiseen. Mieleen hiipi epäily ja yöunet jäivät lyhyiksi, kun pohdiskelin eri skenaarioita. Auttaisiko joku auton rottelo, todella saavuttamaan onnea tai määränpäätäni naismaailmassa? Tuskin funtsin?
Auton rotiskoa tai edes vähän parempaa käytettyä autoa, tuskin saisin koskaan käyttööni näillä nälkä liksoilla joita työnantajani maksoi. Suostuisiko nainen, jota himoitsin tai kukaan muukaan arvonsa tunteva Lyyli nousemaan johonkin käytettyyn ikäloppuun ajokkiin, jonka kuski olisi kaiken lisäksi persaukinen. Joka ei pystyisi edes pullakahveja tarjoamaan, saati jotain hienoa ravintola iltaa? Siinä oli minulla paljon pohdittavaa. Aloinkin miettiä ja hioa mielessäni uusia strategioita nais maailman valloituksen suhteen.
Menin tanssikouluun. Arvosanaksi tuli vissiin vitonen. Jostain syystä kroppani ei taipunut jenkkojen, valssien polkkien ja tangojen vietteleviin tahteihin. Ilmeisesti geenistöni eivät sisältäneet rytmitajun alkeitakaan, vaan tömistelin kurssin menemään norsumaisen kepeästi.
Ilmoittauduin keskustelu kerhoon, missä keskusteltaisiin aina jostakin määrätystä aiheesta. Ensimmäinen aihe oli maailman politiikka. No, hyvä kun tiesin, että maailmassa oli politiikkaa. Mutta koko politiikasta en tajunnut mitään, joten sekin kurssi osoittautui fiaskoksi.
Ei jumankauta tästä tule mitään ajattelin. Aamulla pysäkillä varrotessani Nysseä, tuli myös Hän sitä odottamaan. Niinpä kysyä paukautin yhtään ajattelematta mitään. Huomenta, tulisitko ehtoolla pullakahville minun luokseni?
jatkuu
Muistojen raunioilla
Koko juttu alkoi siitä, kun vihdoin viimein olin saanut ajokortin, mutta ei ollut rahaa autoon. Tilanne oli siis edelleen melkein sama kuin aikanaan kitaran kanssa, oli kitara muttei taitoa soittaa, laulusta puhumattakaan. Nyt oli kortti muttei autoa. Auton saa rahalla, mutta soitto ja laulutaitoa ei. Siispä aloitin pihistelyn ja ankaran säästökuurin auton ostoa varten. Vaikeaa se oli sillä kuukausi liksasta ei juuri paljoa säästöön pakollisten menojen jälkeen kuussa jäänyt. Päätin, että auto olisi saatava. Sillä olisi ollut mukava, tehdä vaikutus yhteen tiettyyn naiseen ja pyytää häntä ajelulle. Asuimme samalla kadulla ja olin saavuttanut jo hymyily ja tervehdys kontakti asteen, eli hyvää päivää onpa nätti ilma ja sitä rataa.
Aamuisin töihin lähtiessä kipusimme usein samaan Nysseen, joskus pysäkillä vaihdoimme jonkun sanasen säästä ja ajankohtaisista asioista. Viereen en tohtinut istua. Olin loppujen lopuksi aika ujo poika. Enkä siis ymmärtänyt naisten päälle yhtikäs mitään. Olin toki käynyt muutamilla treffeillä, mutta ei niistä ollut tullut ujouteni takia mitään valmista, vain romahtaneita unelmia ja niiden raunioita jäi aivojen sopukoihin. Olin kateellinen, kun kaverit pystyivät heittään ujostelematta ja sulavasti läppää naisille ihan mistä asiasta vain, usein mielestäni ihan tyhjän päiväisistäkin jutuista. Treenailin peilin edessä puhumista puhuen niitä näitä kuvittelin juttelevani naisystävälle. Seuraavassa vaiheessa juttelin jopa tyynylleni. Enpä tiedä oliko siitä silloin mitään hyötyä, tulevaisuutta ajatellen, mutta auttoi se yksin oloon.
Sen verran se asiaa auttoi, että aamulla noustuamme Nysseen, istahdin mielitiettyni viereen. Kivan kipakka pakkasilma aloitin mielestäni huolettoman jutustelun, jota olin yksin ollessani treenaillut. Joo, tosin suoja siellä taitaa olla? No niinpä suoja siellä olikin, tuntui vain niin pakkaselta. Nainen hymyili jotenkin sisäänpäin, muttei sentään vaihtanut paikkaa. Kiroilin mielessäni hiljaa hölmöilyjäni. Sitten istuinkin hiljaa työpaikan pysäkille asti, onneksi matka ei ollut pitkä. Sain sentään sanottua heit, kun nousin penkiltä.
jatkuu