Kimmon ja Hiromin rakkaustarina
lauantai 11 kesäkuu 2022
Rakkaustarinat vievät mukaansa. Aivan kuten elämäkerrat.
Sekä rakkaus, jonka aistii kahden ihmisen välillä.
Katse. Hymy silmissä, aito hymy suoraan sydämestä.
He selailevat yhdessä kirjaa, Kimmo katsookin hellästi Hiromia eikä opusta.
Kemian tuntee kahden ihmisen välillä, jos sitä yleensä on tai ei.
Etenkin, kun kaksi niin erilaista ihmistä rakastuu toisiinsa.
Kuten Kimmo Hokkanen ja Hiromi Hokkanen (os. Goto)
Siis kuka Kimmo Hokkanen?
Palataan vuoteen 2000. Kimmo Hokkasen piti viettää vain pari kuukautta Japanissa, hän sai erotuomarin pestin Sapporossa. Aika eksoottista. Hiromi Goto toimi kuuluttajana ottelussa ja hän tarjosi ystävällisesti apuaan Kimmo Hokkaselle. Suomalaisena hän töksäytti tulevansa myöhemmin, jos edes kysyttävää olisi. Siinä meinasi jo mennä puikot ristiin ihan alkumetreillä. Kimmo huomasi töppäilleensä ja herrasmiehenä hän antoi Hiromille suklaata. (vinkkaus: suklaa ja kukat toimivat aina. Ostapas pioneja ja yllätä leidi;)
Heitä molempia yhdistää lätkä. Hiromi Goto toimi oppaana Kimmo Hokkaselle Sapporossa. Pikkuhiljaa Hiromista ja Kimmosta tuli ystäviä ja he rakastuivat toisiinsa.
Enemmän yhteisiä mielenkiinnon aiheita löytyi sekä kemiakin toimi.
Hiromi tykkäsi Kimmon viileydestä, empaattisuudesta ja lämmöstä. Ota nyt selvää, miten Kimmo voi olla viileä ja lämmin. Kimmo kertoi ihastuneensa Hiromin ystävällisyyteen ja miten hän ottaa toiset ihmiset huomioon.
Rakastavaiset viettivät ahkerasti lomia toistensa kotimaissa, kunnes Kimmo päätti muuttaa Japaniin 2002. He menivät sitä ennen naimisiin maistraatissa Kouvolassa. Heidän ensimmäinen kotinsa oli Kitahiroshimassa.
Kimmo ja Hiromi eivät ole romanttisia:
“Kimmo nauraa ostaneensa kerran Hiromille kukkia, ja tämä epäili hänen tehneen jotain pahaa.
Minulla ei ole paineita muistaa tärkeitä päivämääriä, koska rouvakaan ei niitä muista. Kerran hän kysyi, menimmekö naimisiin kesällä vai talvella?”
Aika jännää, artikkelin mukaan japanilaiset eivät pidä vitseistä, koska he analysoivat vitsejä.
Onkos kellään kokemuksia japanilaisten huumorintajusta? Kerro meille kaikille lisää.
Elämä oli kuin silkkiä vaan, kunnes vuonna 2011 alkoi tapahtua. Kimmon ja Hiromin rakkaus joutui koetukselle. 2011 Kimmo joutui leikkaukseen Sendaissa. Juuri samaisessa Sendaissa, 11.3. 2011 kello 14:46 alkoi maanjäristys, joka oli voimakkain maanjäristys Japanissa 140 vuoteen. Maanjäristyksen voimakkuus oli 9,0 magnitudia. Järistys on Japanin historian voimakkain ja seitsemänneksi voimakkain maanjäristys koko maailmassa.
Järistys aiheutti tsunamin, jossa aallon korkeudeksi ilmoitettiin aluksi jopa 10 metriä. Tsunamimittausasemilla havaittiin 7,3 metriä korkea tsunami. Fukushiman ydinvoimala paloi lähellä. Tsunamin aiheuttamat aallot pysähtyivät onneksi vain 300 metrin päähän sairaalasta. Hiromi ja Kimmo evakuoitiin kouluun monien muiden ihmisten tavoin. Yhteinen kokemus vahvisti Hiromin ja Kimmon välistä rakkautta ja yhteyttä.
Elämä on lahja ja saamme olla kiitollisia elämästä. Mikään ei ole itsestäänselvää. Elämä voi muuttua sekunnissa.
Nykyään Kimmo Hokkanen ja Hiromi Hokkanen asuvat Kouvolassa. Kimmo opiskelee logistiikkaa Edukossa: jos he palaavat Japaniin, hän voi työskennellä bussikuskina. Kaukaa viisas kaveri. Hiromi opettaa japania Kouvolan kansalaisopistossa ja soittaa kannelta.
Niiiiin ihania on Kimmon ja Hiromin vastaukset kysymyksiin:
“Mikä urheilulaji Hiromi olisi?
Kimmo: “Jousiammunta. Valmistautuminen kestää, ja näyttää, että Hiromi ei tekisi mitään.
Mutta lopulta tulos on täysosuma.”
Mikä urheilulaji Kimmo olisi?
Hiromi: “Karate. Ennen karateottelua kumarretaan vastustajalle arvostuksen osoitus. Kimmokin kunnioittaa muita ja on kohtelias.”
Lähteet:
Reija Ypyä: Minua viehätti Kimmon viileys, Viva nro 6 / 1.6. 2022
Lähettäjä Toimitus - 2573 kertaa luettu
Edelliset kirjotukset
Yllätysmatka 4
Aamiaista syödessä kuulimme radiosta, että Posiolla karhu oli hyökännyt hirvimetsällä olleen metsästäjän kimppuun ja tämä oli joutunut sairaalaan. Oho, siis jossain täällä lähellä. Mitäs meni karhua ärsyttämään, olisi perääntynyt hitaasti kuten kuuluu tehdä. Karhulla saattoi olla pennut lähellä? Ehkä se puolusti lapsiaan, kuten kunnon äiti ainakin? Karhuilla on omat reviirit, kuten kaikilla eläimillä, niin meilläkin. Jossain päin jenkkilää saa ampua ihmisenkin, jos tulee toisen tontille ilmoittamatta, eikä saa mitään sanktioita. Kyllä karhullakin pitää olla oikeus puolustaa reviiriään ja pentujaan.
Siinä suuri valkoinen metsästäjä koki, miltä saaliista tuntuu, kun useat ihmiset ja aseet ajavat sitä takaa. Sitä paitsi ihminen on liian ylivoimainen ampuma aseen kanssa. Lihaa saa helpommin K-kaupan Väiskiltä tai kauppahallista. Oikeastaan metsään saisi ottaa mukaan vain kameran, retkeily varusteet, marjojen ja sienten poiminta välineet. Metsuri voi mennä sahan kanssa, mutta ei saa tehdä avohakkuuta, sillä siinä menee monen metsästä elävän lajin koti ja elämän jatkamisen edellytys kymmeniksi kenties jopa sadoiksi vuosiksi. Mirkku oli luonnonsuojelija henkeen ja vereen. Tähän ei kannattanut sanoa mitään vastaan, muistin vanhastaan, että iso riita, siitä vain syntyy. Enkä halunnut aloittaa mitään riitaa, etenkään nyt kun olimme päässeet lähemmäksi toisiamme illalla.
Pahimman kiukun puuskan laannuttua. Kysäisin moneltako se tapaaminen, olikaan? Ihan kohta tuolla keskustan kaupan edessä, jonka ohi tultiin eilen. Eikä matka sinne ole pitkä. Hyvin ehditään. Uskaltaako sinne metsään edes mennä? Voi olla, että se mesikämmen on jo kokenut kohtalonsa? Pianhan se kuullaan oppaalta. Hänellä luulisi olevan tietoa paikallisista asioista? Sattuihan tuo tässä lähellä.
jatkuu
Yllätysmatka 3
Herätessä en hetkeen tajunnut missä olin, sänky tuntui liikkuvan ja kuului kummaa kolketta. Niinpä sitä oltiin junassa matkalla pohjoiseen eksän kanssa, tutkimaan hänelle tipahtanutta yllätysperintö metsää, unesta tokkurainen ajattelu elin viestitti. Mirkku kömpi yläpetiltä ja kaivoi repusta termarin ja pari sämpylää. Tässä vähän aamupalaa, mutta kahvi on jo haaleaa. Ei se haitannut, sillä oli mukava syödä aamupala pitkästä aikaa yhdessä.
Auton haku sujui jouhevasti ja pian olimme matkalla kohti Kemijärveä, mistä matka jatkuisi eväiden haun jälkeen kohti Kuusamoa. Miten ajattelit löytää perintö metsäsi? No pitää olla kiinteistötunnus ja otin yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, josta tulee joku opastamaan meidät huomenissa oikeaan paikkaan. Olen sopinut yhdistyksen asioiden hoitajan kanssa treffit Posiolle. Posiolla myös majoitumme mukavaan mökkiin. Toivottavasti ilmat suosivat meitä. Mökki oli varsin vaatimaton nimitys upealle hirsihuvilalle, jossa oli kaikki nykyajan mukavuudet.
Ravittua itsemme, lepäilimme mukavilla tuoleilla. Et ole tainnut löytää ketään vierellesi, kun pyysit minut apuun? Eipä ole tullut ketään sellaista, jonka kanssa voisi ajatella mennä yhteen. Sama juttu. Olen kyllä treffailut muutamia, mutta jotenkin olen mielessäni verrannut heitä sinuun, eikä se ole oikein heitä kohtaan. Kyllä tämä yksin olokin ihan hyvä juttu on, eipä tarvitse selitellä kenellekään mitään tekemisistään. Tosin kyllä tämä viime aikoina on alkanut ottamaan päähän. Ihminen kaipaa kuitenkin kumppania, ollaanhan suurimmaksi osaksi sosiaalisia lauma eläimiä.
Radiosta, alkoi juuri silloin kuulua Britan, laulamana mua lemmitkö vielä oi Kustaa, onko rakkautes ruostumaton. Molemmat purskahdimme nauruun. Joo, o täytyy tunnustaa, että aika ajoin olen sinua kaivannut. Eihän meillä ollut oikeastaan mitään ylipääsemättömiä riitoja. Taidettiin lopulta vain kyllästyä naamoihimme, samoihin rutiineihin ja lapsiakaan ei tullut. Sama täällä Mirkku puuskahti, on se kumma juttu. Oltiinkohan liian hätäisiä eron suhteen? Tiedä häntä oltiinko? Näihin kummankin mieltä askarruttaviin mietteisiin vaivuimme loppu illaksi.
jatkuu
Yllätysmatka 2
Matkaan lähtö ilta koitti ja niinpä tilasin matalan kuten meillä taksia kutsuttiin joskus 60-70 luvulla. Tuumin, että onkohan takseille nykyisin uusia nimityksiä? Lunttilappu jäi tietysti kotiin, mutta muistin sentään vaunun numeron ja mielestäni myös hytin numeron. Soittaa en kehdannut, vaan luotin muistiini. Ähelsin pitkin makuuvaunun kapeaa käytävää, jossa mahduin hädin tuskin kulkemaan kassien kanssa.
Koputin ja oven avasi ihan outo ihminen, jolta pyytelin anteeksi. Samalla avautui viereinen ovi ja Mirkku sihahti tuu pois sieltä ihmisiä häiritsemästä. Sorry muistin hytin numeron väärin. Etkö ottanut tietoja ylös? Otin, mutta lappu unohtui kämpille. Olisit soittanut ja kysynyt. En viitsinyt häiritä, jos vaikka olisit ollut nukkumassa. Et sinä nukkumisestani ole ennenkään paljoa piitannut, aina olit vonkaamassa öisin. Ei silti olihan se mukavaa usein, muttei aina, kun olin väsynyt. Vanhemmiten tulee kuulemma viisaammaksi, eikä hormoonit hyrrää entiseen malliin. Siitä puheen ollen. Mitä jos vähän verestettäisiin vanhoja mukavia muistoja? Hemmetti sun kanssasi mee ny maate senkin vanha irstas pukki tuohon ala punkalle ja sassiin. Sinä olet tällä reissulla vain ja ainoastaan antamassa tietoa ja neuvoja metsä asioissa, ettäs tiedät. Asia vilpitön, mutta on kuitenkin mukava nähdä sinua äkäpussia taas. Kai sitä sentään halia saa, kun ei olla pitkään aikaan nähty? No äkkiä sitten minä olen väsynyt. Tuntui mukavalta halata pitkästä aikaa. Oli kuin emme olisi ikinä erossa olleetkaan. Aamulla lähdetään Rovaniemeltä ja ajetaan Kemijärven kautta kohti Kuusamoa ja Posiota. Kemijärvellä pitää käydä kaupassa ostamassa muonat 4 päiväksi. Mirkku selvitti aamun ohjelmaa. Nukahdin vissiin melkein heti, päästyäni vaakasuoraan asentoon.
jatkuu