Osa 2. Elämää juuren kanssa
sunnuntai 18 joulukuu 2022
Televisiossa on kahden jakson sarjoja. Tämä on sellainen; lienee parasta, etten väsytä teitä tuhatsivuisella Päätalolla ja aiheella Kuinka minusta tuli leipoja tai Ihmisiä keittiön telineillä. Niille, jotka lukevat minua ensi kertaa, viittaan edelliseen blogiini Jokapäiväinen leipämme.
Vuorossa on elämäni toinen leivän leipomiskerta. Edellisestä limpusta on jäljellä vain kanta ja hyrisevä vatsani, joka kiittää hiivatonta eloa ja leivän juuressa eläviä bakteereita.
Niinpä kello soimaan kahdeksalta, että slow foodini eli juuresta leipomani leipä ehtii tehdä kaikki kommervenkit.
Ensiksi viikon vanhan juuren ruokkiminen. Hups, jääkaapissa on toinen, kaksi viikkoa vanha juuri, josta en sitten tehnytkään sämpylöitä. Lisäksi on kaksi uutta juurta. No, tekaisenpa näistä nyt leipomusjuurta. Yksi osa pois, ja se ruokitaan.Jäljelle jää kaksi kolmasosaa molemmista juurista.
Tulos: jääkaapissani on nyt yhteensä viisi juurta. Älä kysy, montako on viikon päästä. Voisin perustaa Juurehtimon tyyliin Vaatehtimo (herrain vaatekauppa).
Nyt odottelua kolmisen tuntia, että uudet leipäjuureni ehtivät käynnistyä kunnolla.Mahtavaa hitailua! Voi kun pääsisin samaan kuin nämä pienet verkkaiset eliöni!
Mitä teen tällä välin? Pikku juurieliöni tietävät vastauksen: hiihtämään! En kierrä kehää huoneesta toiseen vaan tarvon lähilatua. Lisäksi voin lukea kirjaani Miesten syvimmät salaisuudet. MSS eli Miesten jne.esittää ajatuksen, että tärkeintä elämässä on löytää oma kysymys ja sen jälkeinen hiljaisuus. Kysymyksen etsiminen on lähellä elämisen mysteeriä. Vastausta ei ole. Me olemme arvoituksia ja osana ihmettä (s.132).
Kun on taikinan nostatuksen aika, en sulje taideteostani tällä kertaa jääkaappiin vaan annan sen nousta lämpimässä. Sillä välin käyn markkinoilla. Juureni odottaa minua kotona kuin kumppanin lämmin syli, tuoksuvana ja hellänä.
- - -
Ensin hiihtoreissu. Maisema on mitä ihanin: taivaan värit hennosta lilasta vaaleanpunaiseen ja harmaaseen. Reittini varrella on tuttuja puita, ja saatan aavistaa niiden keskustelun.
Kuusi: Tuolla se taas laahustaa, näettekö. Viime toukokuussa se otti minulta muutaman kerkän, kysyi kyllä lupaa, ja annoinhan minä kysyjälle. Kaikki eivät kysy.
Pihlaja: Otti se minultakin lehtinuppuja. Maisteli niitä, ja sanoi kynsiäni karvasmantelin makuisiksi. Käyttää niitä teehen kuulemma. Mieluusti annoin, kun kerran kysyi, ja kehui se minua pyhäksi puuksi.
Haapa: Älä ylvästele. Minua se aina kehuu ja halaa. Se tykkää, kun havisen tarinoita ja rungollani on kirkkaan keltaista.
Koivu: Turhaan siinä kinaatte, sillä minä olen sille ykkönen. Minun oksillani se vihtoo selkäänsä saunassa, minut se poimii maljakkoon jo maaliskuussa ja minun juureltani se löytää kantarellit.
Leppä oli hiljaa. Se tiesi, että hiihtäjä oli nähnyt leppäpuun punaisenoranssin veren ja että tuo ihminen käy pyhiinvaellusretkellä rannan rauhoitetussa harmaaleppämetsikössä. Lehtikuusi ei vaivautunut keskusteluun; silläkin oli salaista tietoa: punapukuinen hiihtäjä oli halannut Suomen pisintä puuta, joka on euroopanlehtikuusi Punkaharjun puulajipuistossa. Arboretumin lehtikuuset olivat kertoneet lintuteitse, että hiihtäjä kävi niitä ihailemassa syksyisin ja varhaiskeväällä.
- - -
Jätin puilleni hyvästit ja riensin taas kääntelemään taikinaani kirjekuoreksi.
Jotain vikaa taikinassa oli, se vain lellui tyytymättömänä kulhon pohjalla. Kirjekuorikaan ei onnistunut, mutta jätin murjottavan leipätaikinani liinan alle pöydälle ja säntäsin markkinahumuun.
Markkinoilla jututin puoluekojujen ihmisiä, sillä minua varten he olivat siellä. En suostu narusta vedettäväksi vaalikarjaksi. Ruusun kanssa juttelin pitkään ja myötäilin hänen kehumisiaan onnistuneesta koulutuspolitiikasta.
Vihreä ruohonkorsi pyysi laittamaan herneitä erilaisiin vaalityön painotuskippoihin. Ongelma oli siinä, että sai käyttää vain kolme hernettä.Panin ne kaikki kippoon ILMASTO. Ruiskukka ei ollut kuullutkaan maisemaamme pilaavasta kaivosvarauksesta. Hävetkööt! Neliapilaa hiillostin keskeneräisellä kaivoslailla, intressivertailulla ja kunnollisella kaivosverolla. Apila pakeni Kongon kaivosten lapsityövoiman taakse, kuten arvasin.
Sillä välin murjottava taikinani äkäili edelleen eikä ollut kohonnut. Annoin sille armonaikaa vielä tunnin ja riensin Senegaliin MSS:n kanssa.
Taikina antoi hieman siimaa ja kohosi hiukan. Hivuttava taistelumme jatkui.
Laitoin uunin päälle enkä vilkaissutkaan taikinakoriin.Ole sitten!
Samanlaista euforiaa kuin viikko sitten emme leipäni kanssa saavuttaneet, vaikka hyvältä se matalanakin maistui. Niin oikuttelevaa on elämä juuren kanssa. Liekö se vuosisatoja vanha ja protestoi muuten tätä digiaikaa vastaan vai suuttuiko se metsä- ja markkinaretkestäni? Voi juuri juuri, tule takaisin!
Kiertyykö minun elämäni kysymys taikinajuuren ympärille? Sekö on minun elämäni mysteeri? Se, minkä jälkeen on vain hiljaisuus, ikuisesti leijuva arvoitus.
Tähän päättyy kirjoitettu kaksiosainen tarinani Elämää juuren kanssa.
Aina Tuulia
Ps.Onnittelut Messille! Et itkeä saa, Argentiina...
Lähettäjä Hannah - 1728 kertaa luettu
Edelliset kirjotukset
Rollaattorimarssi
Mansen seniorit aloittivat viime vuonna rollaattori marssin arvokkaan ja turvallisen vanhuuden puolesta. Se onkin tarpeen, sillä ei ole kovinkaan arvokasta, turvallista saati kunniakasta, maata nälissään märässä vaipassa, jossain esperissä. Nyt muut paikkakunnat seuraavat Mansen antamaa esimerkkiä ja järkkäävät omia rollaattori marsseja. Hyvä niin. Aloitusvuosi jäi minulta harmillisesti väliin. Nyt olin kuitenkin mukana täysin palkein, vaikken rollaattoria vielä tarvitse, mutta osallistua kuulemma sai ilman ärhäkkää menopeliäkin.
Kokoonnuimme Pikku kakkosen puiston liepeille ja itse marssi sujui meiltä parilta tuhannelta vetreältä harmaalta pantterilta rutinoidusti, ryhdikkäästi ja hyvässä järjestyksessä. Marssimme puistosta Tammerkosken yli Laikun lavalle, eikä nuorison tai kenenkään muunkaan järjestämiä vasta marssijoita näkynyt. Eivät vissiin uskaltaneet uhmata meitä työnsankareita? Meitä jotka rakensivat hyvinvointivaltion, jota nyt alas ajetaan vauhdilla.
Kun, monen malliset menopelit polkaistiin vauhtiin, niin siinä olisi helvetin enkelitkin säikähtäneet ja luikkineet kerhotaloonsa piiloon, sillä niin päättäväisen näköistä porukan meno oli. Myös Elokapina olisi voinut ottaa oppia, miten liikenne pysäytetään rauhanomaisesti rollaattorein. Me emme tosin olleet mikään liivijengi, vaikka olisi kenties pitänyt sellainen perustaa. Sillä, liian monien seniori kansalaisen asioita, on hoidettu surkeasti isän maassamme. Monet saavat epäinhimillistä ja ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua osakseen noissa espereissä, joissa raha on tärkeämpi kuin ihminen. Hallituksen sossu ministeri sai myös kuulla monesta suusta kunniansa ja ihan aiheesta.
Oli imartelevaa, kun parikin virkeää kasikymppistä yritti puoliväkisin pokata minua seiska kakkosta nuorukaista mukaansa pullakahville. Siinä olisi ollut voita molemmin puolin leipää, ajattelin hymyillen vanhalle sanonnalle. Kieltäydyin kuitenkin kohteliaasti ja päättäväisesti, vedoten olemattomiin kiireisiin. Toisaalta mieltä lämmitti ja rintaa röyhisti, että kyllä meikä pojalla näköjään olisi vielä vientiä ja kelpaisin naisille.
Balettia 4
Opettaja pyysi meitä esittelemään itsemme Gunnarille. Tuolle myöhässä tulleelle ja vielä naisille mieleiseksi kukonpojalle, jollaiseksi kateellisena hänet arvioin. Vai pitäisi tässä vielä itsensä myöhästelijälle esitellä funtsin nyreästi.
No, niin nyt ovat kaikki päivää tuttuja ja paikalla, joten voimme aloittaa, itse baletin alkeisiin perehtymisen. Monille tämä lienee jo tuttua, mutta ei kaikille. Sinä Kalervo taisit olla ainoa, kenellä ei ole aiempaa baletti taustaa. Joo, ei mitään hajua koko hommasta paitsi joku filmin pätkä, jonka katselin.
Käydään läpi varusteet mitä teidän tulee hankkia näin alkuun. Tein listan ensi alkuun tarvittavista varusteista, sekä termeistä jotka pitää oppia. Hmm. kovat kärkitossut ja pehmeät tossut, Trikoot sukkahousut, tanssi vyö ja tukihousut lueskelin listaa. Sitten allegro ripeästi ja adagio hitaasti jne. näinköhän ikinä oppisin nämä luultavasti ranskalaiset termit? Tuki housujen ja tanssi vyön kohdalla hiukan nauratti. Eikös ikäihmiset mummut ja papat tarvitse tukihousuja mietin.
Käydään sitten läpi baletti sanastoa. Asettukaa siihen Barren viereen. Minkä ihmeen barren hätäilin, mutta muut menivät peili seinustaa kiertävän tangon viereen seisomaan, niin minäkin. Tämä tulee teille vielä hyvin tutuksi ja tässä on hyvä aloittaa perustreenit. Myöhemmin siirrymme vaativampiin liike sarjoihin.
En malttanut olla kysymättä, millaisia ne vaativat liikkeet ovat. No esimerkiksi hyppy ilmaan eli Cabriole pas, jolloin napsautetaan jalkaterät yhteen ilmassa. Opettaja näytti liikkeen, joka näytti jotenkin hienolta, mutta oli varmaan pirun vaikea alokkaalle. Sitten spagaatti ja ballon eli hyppy ilmaan, jossa tavoitellaan vaikutelmaa, että ikään kuin jäätäisiin ilmaan. Tässä kohtaa mielikuvitukseni kävi jo ylikierroksilla. Siis jäädä ilmaan, näin itseni ilmaan pysähtyneenä kuin joissain sarjakuvissa.
Eka ja viimeinen baletti tuntini päättyi, siihen, että näin sieluni silmin hieman ylipainoisen itseni spagaatti asennossa pysähtyneenä ilmaan. Ei auta itku markkinoilla saati baletissa, pitänee keksiä muuta tekemistä, mietin. Baletti oli hieman pulskalle vartalolleni sittenkin epäsopiva harrastus. Se harmitti, kun kaikki kauniit ”kanaseni” jäivät Gunnar pässin hoidettaviksi, likisteltäviksi ja pyöritettäviksi.
Finito
Balettia 3
Menin ensimmäisiin treeneihin ja ihmettelin missä muut jätkät ovat. Olin yksin kahdeksan sorjan ja nätin, baletista kiinnostuneiden nuorten naisten keskellä. Olin siis ainoa miespuolinen koko porukassa. Apua tai ihan kivaa tarkemmin ajatellen. Tältä varmaan tuntuu ketusta, joka on päässyt "kanatarhaan" mellastamaan. Ajattelin sovinistisesti ja lipaisin huuliani. Toisaalta suuta kuivasi ja hermostutti, että miten tästä selviän, kun olen ainoa miespuolinen jäsen tässä ryhmässä.
Kurssin vetäjä asteli paikalle. Hän oli siro ihan ballerinan kokoinen ja näköinen mielestäni. Esiteltiin itsemme ja vähän kertoiltiin taustatietoja. Kaikilla naisilla oli jonkinlaista kokemusta, joskus nuorempana aloitetusta ja sitten lopahtaneesta baletti harrastuksesta ja halusivat nyt syventää taitojaan. En kehdannut mainita tanhu harrastukseni surkeaa lopputulosta, joten totesin, ettei minulla ollut oikeastaan mitään käsitystä baletista kuin se mitä olin elokuvassa nähnyt.
Ei se mitään alusta pitää muidenkin aloittaa, vaikka ovat aikaisemmin pikku tyttöinä olleet baletin alkeistunneilla. Se on kyllä harmi, ettei enempää nuoria miehiä kiinnostanut tulla kurssille. No, meidän on tyydyttävä nyt sinuun. Ei millään pahalla, oli hyvä, että sinä tulit. Muuten emme olisi voineet jatkaa. Tunsin itseni sillä hetkellä hyvin tärkeäksi persoonaksi.
Samalla hetkellä ovi aukesi ja sisään marssi nuori mies vetävin askelin. Täälläkö se baletti kurssi pidetään. Voihan nenä en ollut enää ainoa kukko tässä tarhassa. Hyvä, että tulit, voitko esitellä itsesi ja vähän kertoa tausta tietoja. Gunnar oli ollut poikasena baletti tunneilla, mutta keskeyttänyt tapaturman vuoksi. No niin, siinä tuli sitten oikein Gunnar pässi, tähän reviirilleni sotkemaan yksinoikeuttani naaraisiin. Funtsin kateellisena.
jatkuu