Pehmisten yö ja Yön laulajatar

Opettaja pyysi meitä esittelemään itsemme Gunnarille. Tuolle myöhässä tulleelle ja vielä naisille mieleiseksi kukonpojalle, jollaiseksi kateellisena hänet arvioin. Vai pitäisi tässä vielä itsensä myöhästelijälle esitellä funtsin nyreästi.

No, niin nyt ovat kaikki päivää tuttuja ja paikalla, joten voimme aloittaa, itse baletin alkeisiin perehtymisen. Monille tämä lienee jo tuttua, mutta ei kaikille. Sinä Kalervo taisit olla ainoa, kenellä ei ole aiempaa baletti taustaa. Joo, ei mitään hajua koko hommasta paitsi joku filmin pätkä, jonka katselin.

Käydään läpi varusteet mitä teidän tulee hankkia näin alkuun. Tein listan ensi alkuun tarvittavista varusteista, sekä termeistä jotka pitää oppia. Hmm. kovat kärkitossut ja pehmeät tossut, Trikoot sukkahousut, tanssi vyö ja tukihousut lueskelin listaa. Sitten allegro ripeästi ja adagio hitaasti jne. näinköhän ikinä oppisin nämä luultavasti ranskalaiset termit? Tuki housujen ja tanssi vyön kohdalla hiukan nauratti. Eikös ikäihmiset mummut ja papat tarvitse tukihousuja mietin.

Käydään sitten läpi baletti sanastoa. Asettukaa siihen Barren viereen. Minkä ihmeen barren hätäilin, mutta muut menivät peili seinustaa kiertävän tangon viereen seisomaan, niin minäkin. Tämä tulee teille vielä hyvin tutuksi ja tässä on hyvä aloittaa perustreenit. Myöhemmin siirrymme vaativampiin liike sarjoihin.

En malttanut olla kysymättä, millaisia ne vaativat liikkeet ovat. No esimerkiksi hyppy ilmaan eli Cabriole pas, jolloin napsautetaan jalkaterät yhteen ilmassa. Opettaja näytti liikkeen, joka näytti jotenkin hienolta, mutta oli varmaan pirun vaikea alokkaalle. Sitten spagaatti ja ballon eli hyppy ilmaan, jossa tavoitellaan vaikutelmaa, että ikään kuin jäätäisiin ilmaan. Tässä kohtaa mielikuvitukseni kävi jo ylikierroksilla. Siis jäädä ilmaan, näin itseni ilmaan pysähtyneenä kuin joissain sarjakuvissa.

Eka ja viimeinen baletti tuntini päättyi, siihen, että näin sieluni silmin hieman ylipainoisen itseni spagaatti asennossa pysähtyneenä ilmaan. Ei auta itku markkinoilla saati baletissa, pitänee keksiä muuta tekemistä, mietin. Baletti oli hieman pulskalle vartalolleni sittenkin epäsopiva harrastus. Se harmitti, kun kaikki kauniit ”kanaseni” jäivät Gunnar pässin hoidettaviksi, likisteltäviksi ja pyöritettäviksi.

Finito

Menin ensimmäisiin treeneihin ja ihmettelin missä muut jätkät ovat. Olin yksin kahdeksan sorjan ja nätin, baletista kiinnostuneiden nuorten naisten keskellä. Olin siis ainoa miespuolinen koko porukassa. Apua tai ihan kivaa tarkemmin ajatellen. Tältä varmaan tuntuu ketusta, joka on päässyt "kanatarhaan" mellastamaan. Ajattelin sovinistisesti ja lipaisin huuliani. Toisaalta suuta kuivasi ja hermostutti, että miten tästä selviän, kun olen ainoa miespuolinen jäsen tässä ryhmässä.

Kurssin vetäjä asteli paikalle. Hän oli siro ihan ballerinan kokoinen ja näköinen mielestäni. Esiteltiin itsemme ja vähän kertoiltiin taustatietoja. Kaikilla naisilla oli jonkinlaista kokemusta, joskus nuorempana aloitetusta ja sitten lopahtaneesta baletti harrastuksesta ja halusivat nyt syventää taitojaan. En kehdannut mainita tanhu harrastukseni surkeaa lopputulosta, joten totesin, ettei minulla ollut oikeastaan mitään käsitystä baletista kuin se mitä olin elokuvassa nähnyt.

Ei se mitään alusta pitää muidenkin aloittaa, vaikka ovat aikaisemmin pikku tyttöinä olleet baletin alkeistunneilla. Se on kyllä harmi, ettei enempää nuoria miehiä kiinnostanut tulla kurssille. No, meidän on tyydyttävä nyt sinuun. Ei millään pahalla, oli hyvä, että sinä tulit. Muuten emme olisi voineet jatkaa. Tunsin itseni sillä hetkellä hyvin tärkeäksi persoonaksi.

Samalla hetkellä ovi aukesi ja sisään marssi nuori mies vetävin askelin. Täälläkö se baletti kurssi pidetään. Voihan nenä en ollut enää ainoa kukko tässä tarhassa. Hyvä, että tulit, voitko esitellä itsesi ja vähän kertoa tausta tietoja. Gunnar oli ollut poikasena baletti tunneilla, mutta keskeyttänyt tapaturman vuoksi. No niin, siinä tuli sitten oikein Gunnar pässi, tähän reviirilleni sotkemaan yksinoikeuttani naaraisiin. Funtsin kateellisena.

jatkuu

Ilmoittautuminen baletti kursseille kävi jouhevasti. Onpa hyvä, että edes yksi poika uskaltaa ilmoittautua, kurssinpitäjä sanoi ystävälliseltä. Eikö tänne sitten ole muita miehiä tulossa? No ei sitä vielä tiedä, sillä ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä. Kurssin aloitus alkaa ensiviikon torstaina klo 18.00 ilmoitti kurssille osallistujien vastaanottaja. Pitääköhän ostaa jotain varusteita? Se selviää torstaina, silloin käydään läpi hankittavat varusteet ja treeni aikataulut.

Tieni vei kirjastoon etsimään baletista kertovaa kirjallisuutta. Ei sitä juurikaan ollut, mutta jotain sentään löytyi. Neuvostoliiton Bolshoi teatterin baletti oli maailman ehdotonta huippua siihen aikaan tähtinään mm. Rudolf Nurejev ja Ulanova lännen tähtiä olivat Bessy ja Labis. Nurejev loikkasi myöhemmin länteen. Silloin baletti oli poliittista, siinä missä urheilukin.

Kävin katsomassa baletista kertovan filmin. Se oli jotain henkeäsalpaava menoa. Niin sulavaa ja jotenkin tenhoavaa liikehdintää esiintymis lauteilla. Tuumin, että jaaha kuinkahan meikämannen kroppa suostuu moiseen vartalon sulo liikuntaan ja hallintaan. No yrittänyttä ei laiteta, sanotaan.

Tanssin balettia vähintään yhtä hyvin kuin Nurejev tai Labis. Kuulin yleisön haltioituneen huokailun, kun liihottelin lauteilla. Suoritin mitä huimempia akrobaattisia sulavia liikkeitä. Tunsin, miten täydellisesti hallitsin kroppani.

Joutsenlammessa nostelin henkeäsalpaavan kaunista siron jäntevää ballerinaa sulavasti ilmojen teille Tutu hulmuten. Aplodien pauhu ja bravo huudot olivat aisteja huumaavia, jotka jatkuivat vielä kauan esiripun jo laskeuduttua. Tunsin olevani ylivertainen baletti lavojen nero. Ihmiset taistelivat lipuista esityksiini, eikä hinnalla ollut mitään väliä, kunhan pääsivät nauttimaan maailman parhaan ja komeimman tähden neroudesta baletin jalossa maailmassa. Nimmarien metsästäjät olivat jatkuvasti riesana, menin mihin vaan. Puhelin soi yhtenään, kun muiden baletti talojen agentit tarjosivat huimia summia, jos loikkaisin heidän ryhmäänsä. Minä poika en isänmaatani petä, kuten Nurejev teki, totesin.

Kaikki kiva loppuu aikanaan, totesin herätessäni kellon ilmoittaessa äkäisellä pirinällä, että herää pahvi, varasto kutsuu. Lakanat ja peitto olivat yöllisen baletti session jälkeen ihan solmussa ja tyynyt hujan hajan sängyllä. Tätä suurenmoista unta olisin halunnut nähdä vielä pitkään. On se hyvä, että saa olla kerrankin paras, vaikka vain unissaan.

jatkuu