Blogit

Joskus muistelen kaiholla aikaa, kun naisia pyöri ympärilläni, paijaten ja lohdutellen. No, se, oli silloin se, nimittäin yli 66 vuotta sitten. Oltiin lähdössä mökille ja äiten oli tarkoitus ostaa muonaa sun muuta tarviketta mukaan, ja minä pääsin siihen kauppareissulle siivelle 5-vuotiaana.

Rannassa fileoin ahvenet, niistä tulikin juuri sopivia paistin fileitä, eikä muutama niihin jäänyt pikkuinen ruoto haittaisi ruokailua. Köökissä maustoin kalat ja laitoin ne hetkeksi vetäytymään, että mausteet imeytyisivät. Vielä pari perunaa ja porkkana kaasuhellalle kiehumaan. Kaiken kruunuksi vielä lehtikaali, tomaatti, kurkku salaatti. Eikä kuningaskaan olisi syönyt paremmin ja terveellisemmin.

Siinä keitellessä jälkkäri kahvia, kuulin kuinka moottorikelkka pärähti mökin rantaan.

Monta rautaa yhtä aikaa tulessa?

Asutko nettitreffeillä?

Mukava mies tai nainen onkin jännämies tai jännänainen.

Jos tuntuu siltä, että hän on liian hyvä ollakseen totta,

niin se ei sitä ole. Vai oletko “varalla”?

Tapailetko montaa ihmistä yhtä aikaan? Vai yhtä kerrallaan?

Samaan aikaan tapaillaan monia ihmisiä ja arvioidaan, kenestä olisi kumppaniksi.

Treffeillä oli mukavaa, tavataan jopa uudelleen, hän tosin jo selaa uusia profiileja. Ei taida olla tyytyväinen tai tosissaan? Tai hän etsii vielä mielestään sopivampaa.

Aikamoinen viikko. Näillä huudeilla järjestetään yhteistä aamiaista, jossa voi juoda aamukahveja ja tutustua uusiin ihmisiin tai rupatella vanhojen tuttujen kanssa. Ehkä siellä voisi auttaa kokkaamisessa. Hieno idea, arvostan yhteisöllisyyttä ja että välitämme toisistamme aidosti. Nukuin pommiin ⏰

Meripirtin päiväkodissa oli valmistauduttu jo maanantaista lähtien Runebergin päivään. Yhdessä katseltiin hartaasti kuvia ah, niin herkullisen näköisistä tortuista, joissa on just sopivasta vadelmahilloa ja sokerikuorrutusta. Miten kävi? Lapsille oli tarjolla lättänää peltipiirakkaa, ilman vadelmahilloa ja sokerikuorrutusta. Tämä työtapaturma oli eskari-ikäisille lapsille valtava pettymys, lapsikin sen ymmärtää, etteivät ne lättänät leivonnaiset maistu samalle kuin kuvien makoisat tortut. Nyt säästetään ihan väärässä paikassa. Enkä usko, että Runebergin tortuissa syntyisi hävikkiä, ne syötäisiin viimeistä murua myöten.

Mutrusuita, tiukkapipoja ja hiljaisia hyssyköitä. Harmaata ja mustia toppatakkeja. Anti olla, jos nauraisin, sillä nauran koko sydämen pohjasta, niin että kajahtaa. Hillitöntä hekotusta. Tai ainakin nauroin aiemmin ennen kuin mukauduin hiljaiseen massaan. Viime sunnuntaina näin niin ihanan parin, että menin juttelemaan heidän kanssaan. Kuvittele: kauniin yönsiniset villapuserot, siihen vitivalkoiset pehmeän näköiset housut, naisella oli tekokarvasta tehdyt korvanlämmittimet, miehellä valkoinen pipo ja molemmilla valkoiset tumput. Mies kertoi onnellisena, että hänen vaimonsa oli taikonut asut. Tämä pari säteili rakkautta muun harmaan kiireisen ihmismassan keskellä.

Ei Terhi ollut turhaan kehunut psykologista jännäriä. Se oli jäntevä ja kattava kuvaus skitsofreniaa sairastavasta ihmisestä ja karmeista rikoksista. Tapahtumat tuntuivat karmivilta ja jotenkin myös todellisilta. Tuollaisia kamaluuksia voisi ihan hyvin tapahtua ja lienee myös tapahtunut. Mistä sitä kirjailija muuten aiheita nappaisi teksteihin, ellei tosi tapahtumista. Tuskin ihan pelkkä tai silkka mielikuvitus riittäisi kirjassa kuvattuihin tapahtumiin. Kamala tauti, jos minulta kysytään, mutta pysyy potilaan hallinnassa oikealla lääkityksellä.

Uuden aloittaminen voi tuntua suurelta kynnykseltä.

Kaipaatko uutta kumppania eron jälkeen? Haluatko jakaa elämäsi toisen kanssa pitkän suhteen jälkeen?

Hitaat syö nopeat. Niin se vaan tänäkin vuonna eksyi taksi Oittaan ladulle Espoossa. Kyllähän siinä hämmästyy, kun keskellä latua nököttää taksi orvon näköisenä, kuljettaj istui taksissaan, väärässä paikassa, väärään aikaan. Tekevälle sattuu.

Tällä viikolla juuri ennen lähtöä ovikello soi. Hölmistyneenä mietin, kuka kumma voi tulla nyt, kun asuntoni oli tosi räjähtäneen näköinen. Hyvä ystävä oli töissä, paketit viedään lähikauppaan, listani oli lyhyt. Täysi kaaos kuten Puppy eli pentu Uuden Musiikin Kilpailun kappaleessa. Avata vai odottaa?… saappaat olivat käytävässä, joten en voisi hipsiä terassin kautta pois vähin äänin. Avasin oven: vuokranantajahan se siinä tulossa tarkistamaan vesimittaria. 🤦🏼‍♀️ Olispa saanut otettua kuvan kasvoistani, kun äimän käkenä katsoin vuokranantajaa. Pahoittelin sekasotkua, hän vaan naureskeli ja tokaisi: “Niinhän ne vieraat tuppaa tulemaan, kun koti on sekaisin.” Samanlainen asenne kumppanilla olisi mahtava… ei nipoteta ja kälkätetä jonnin joutavista asioista, joskus voi matkassa olla pari muuttujaa. Hän hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Voit olla rento iloinen oma itsesi. Jynssäämään asuntoa, että paikat on taas tiptop.

Kuljeskelin pitkin kirjaston kirjahyllyjen välistä käytävää, ihmetellen miten paljon on kirjoja kirjoitettu ja kustannettu tähän maailmaan. Paljon tarinoita keksittyjä, tosia ja totuudesta hieman muunneltuja, oli kovien sekä pehmoisten kuvitettujen kansien välissä. Montakohan kirjaa onkaan kirjoitettu, tietääköhän kukaan. Haeskelin jotain uutta ilta luettavaa kuin dekkareita, joita olin viime aikoina lueskellut. Olin lukenut dekkareita tahtiin yksi per päivä ja dekkarit alkoivat jo kyllästyttää, niissä juonikuviot alkoivat toistaa itseään turhan paljon.

Söpöily junassa sai hyvälle mielelle. Nuoripari näki vain toisensa, muu maailma katosi heidän ympäriltään. Nuori mies tarttui hellästi tyttöystävänsä käteen. Nuoren miehen rakas oli hänelle tärkeämpi kuin kännykän selailu, hänen kultansa sai hänen täyden huomionsa. ❤️❤️ Harvemmin näkee näin romanttista paria. Ihanaa, lisää romanttisia miehiä ja naisia Suomeen, jotka näyttävät tunteensa avoimesti. Arkiromantiikka on ihan parasta. Olipa ne kukat ostettu ruokakaupasta, ajatus tulee suoraan sydämestä.