Blogit
AIKUISTUMISRIITTI: Naismurheita
Lilluimme Kotkan satamassa yli viikon, sillä paperirullien lastauksessa oli ollut ongelmia.
Se oli kuulemma varustamolle kallista laituriaikaa.
Pääskyjen pesä oli valmistunut ja haudonta oli täydessä käynnissä.
Lähettäjä Tahmela - 2 kommentit
Negatiivinen ihminen
"Sää oot sitte nekatiivinen ihiminen. "
Näin sanoi minulle tuttavani, jonka olin tuntenut kolme vuotta.
Menin itseeni ja tutkistelin näitä sanoja sydämessäni kuten Saara tutkiskeli Herran sanoja nauramisensa jälkeen.
Lähettäjä Hannah - 1 kommentti
Treffit talvella 2
Leikkimielinen visa: kuka onkaan treffikumppanisi?
Onko meissä kaikissa vähän…
A
Laskettelua Levillä, 12 kilometrin hiihtolenkki, latua. Entäs lautapelit illalla? Ottaako hän himpun liian tosissaan pelaamisen?? Hän tarvitsee haasteita.
Pysytkö oinaksen vauhdissa?
Jos alat jahkailla, niin impulsiivisen ja kärsimättömän treffikumppanisi pinna voi joutua jo koetuksella.
Varsinainen tehopakkaus: kutsu talkoisiin, kevätsiivoukseen, autotallin tyhjennykseen, halonhakkuuseen…
Lähettäjä Toimitus - ei vielä kommentteja
Aikuistumisriitti: merellä ja satamakapakkaelämää.
Nousin seuraavana aamuna punkasta paikat hellinä ja kankeina, eilisen painin takia.
Aikuistuminen ottaa näköjään jäseniin, mutta pääasia oli se, että nyt olin miehistön täysivaltainen jäsen, joskin laivan hierarkiassa painoarvoltani kaikkein alin.
Ei se mitään tästä pääsee vain ylenemään, tuumin. Jostain oli aloitettava.
Lähettäjä Tahmela - 1 kommentti
Aikuistumisriitti: Iltapainia ahterissa
Miehistö istuskeli perätäkillä, siemaillen siideriä, olutta ja brenkkua, joita näytti olevan runsaasti. Parkkiintuneet skönemannit katselivat tuoleiltaan ystävällisesti ja uteliaasti uutta messikallea, näin ainakin tulkitsin. Moro kaikille, mää oon Virtasen ämmän poika Veka Pispalasta, jännitys kuului varmaan kilsan päähän äänestäni. Menin vielä sanomaan oikein käsipäivät ja esittelin itseni jokaiselle.
Lähettäjä Tahmela - ei vielä kommentteja
Treffit talvella - kuka on kukin
Leikkimielinen visa: kuka onkaan treffikumppanisi?
A
Laskettelua Levillä, 12 kilometrin hiihtolenkki, latua. Entäs lautapelit illalla? Ottaako hän himpun liian tosissaan pelaamisen?? Hän tarvitsee haasteita.
Lähettäjä Toimitus - 1 kommentti
Aikuistumisriitti: Vihdoin kippo alla
Olimme jo menettämässä toivomme töiden suhteen, kun pariin päivään ei kuulunut toivottua soittoa varustamoilta. Kävimme Myllyllä päivittäin katsomassa tilannetta ja siellä olimme edenneet jo alle 50 hakijan, sijalukumme 44 ja 43, huikeaa etenemistä, töihin voisi päästä ehkä ensi vuonna. Ajattelimme, että pidetään hakuvoimassa ja palataan Pispalaan, ne kyllä ilmoittaisivat sinne, jos duunia löytyisi. Stadin murre oli jo tarttunut kieleen ja puhuimme jo sujuvasti stadia mielestämme. Palloilimme kaupungilla harjoittaen ympäristöoppia, stadin slangikielioppia ja kohotimme kuntoa pitkillä mihinkään erityiseen paikkaan johtavilla kävelylenkeillä. Mihinkään kuppilaan ei ollut varaa mennä, sillä rahamme alkoivat olla finito.
Lähettäjä Tahmela - 3 kommentit
Yksin - ei yksinäinen
Monesti olen itse pohtinut ja kuullut muidenkin pohtivan, mikä ero on yksinäinen- ja yksin-sanoilla, vai onko niillä mitään eroa. Yksin on mielestäni suurimmaksi osin saanut hyvin alakuloisen merkityksen, jos se on vain yksin, ilman muuta tilanteesta kertovaa informaatiota. Sillekin voidaan saada erilaista näkökulmaa liittämällä siihen selittäviä sanoja tai lauseita. Olet yksin minun, tai olen yksin sinun, ovat merkitykseltään erilaisia vaikka vain possessiivipronominin persoona on vaihtunut.
Lähettäjä Lisbeth - 1 kommentti
Aikuistumisriitti: töitä suoraan varustamolta
Heti aamusta, kun olimme saaneet Ailin aamutarjoomukset tuulensuojaan ja kiiteltyämme niistä vuolaasti, painuimme pysäkille ja hyppäsimme paikalliseen dösään ja siitä Katajanokalle Myllyyn. Nyt oli meininki ihan toisenlaista, kuin Kotkassa. Meidät kirjattiin työnhakijoiksi järjestys numeromme seuraavaan pestiin, olivat 51 ja 52. Ei jumankekka eihän me millään päästä viikossa mihinkään kippoon, sanoin ja epätoivo hiipi jälleen kerran kevyen kesäpuseron alle. Aurinko ainakin paistoi ja jäimme makoileen puhelinkopin viereiselle nurtsille. Mieti nyt Kari, tässä menee iät ja ajat ennen kuin ollaan töissä missään paatissa.
Lähettäjä Tahmela - ei vielä kommentteja